Kouluttajaesittelyt

* Heidi Annala

Positiivisesti palkkaamalla eläimille pystyy opettamaan käytökset nopeasti ja tarkasti. Pomeranian Bhavata alias Pöhkis on näyttänyt minulle kuinka hauskaa agility ja eläintenkouluttaminen voi olla. Agilityn kuuluisi olla harrastus, jonka parissa viihtyy hymyssä suin. Agilityn harrastuksen olen aloittanut joskus vuonna 1998 ja harrastuksen nopeatempoisuus ja käytösten tarkka kouluttaminen vei minut mukanaan samantien.

Opiskelen Pohjois-Savon Opistossa eläintenkouluttajalinjalla vuosikurssilla 2015-2016. Opintoja on takana lisäksi eläintenkouluttajan monimuoto-opiskelulinja vuodelta 2014. Opettajana molemmilla vuosikursseilla on toiminut eläintenkouluttaja ja agilityvalmentaja Harri Katainen. Naksutinkoulutus ja targettyöskentely ovat avanneet minulle uuden maailman eläintenkoulutuksessa ja käytänkin nitä hyvin mielelläni myös agilityssa erilaisten käytösten kouluttamisessa koiralle.

* Moona Halvari

Olen kouluttanut agilityä kassilla vuodesta 2010. Samana vuonna olen myös itse aloittanut kisaamisen. Kaksi parsonrussellinterrieriä olen ohjannut valioksi, ja mudi vielä aloittelee kisauraansa. Saavutuksista paras lienee 2015 SM19. Kouluttajana vaadin ohjaajilta johdonmukaista ohjausta. Alkeisissa keksitytään hyvään esteosaamiseen.

* Heidi Hautajärvi

Olen Heidi Hautajärvi, kahden vilkkaan shelttineidin emäntä. Harrastan koirieni kanssa enimmäkseen agilityä, rallytokoa sekä nätoilua, mutta myös omaksi huviksi jonkin verran doboilua. Nuoremman koirani kanssa starttasimme agilityn kisauramme kesällä 2015, itse agilityn harrastamisen taas aloitin vanhemman koirani kanssa jo 5 vuotta aiemmin. Olen nyt kouluttanut agilityä ohjaajaparini Iinan kanssa vuoden, vedämme yhdessä tällä hetkellä kahta nuorisoryhmää. Ryhmäläisiltäni vaadin niinkin ankaria asioita kuin avointa mieltä ja yhdessätekemisen iloa parhaan ystävänsä eli koiran kanssa!

* Elina Holappa

Agilitya olen harrastanut noin 3 vuotta. Olen aloittanut kouluttamisen KAS:lla kesällä 2016. Tällä hetkellä kilpailen medi kolmosissa villakoirani kanssa. Koulutan KAS:lla keväällä 2017 mölli-kilpa 1-ryhmää.

* Anne Härkönen

Olen Anne, agilityyn hurahdin vuonna 2009 kun meni katsomaan kaverin koiran treenejä ja sillä tiellä ollaan. Kotona asustelee 4 koiraa, 9v welsh corgi cardigan joka on jo eläkkeellä, 3 kääpiösnautseria 8, 6 ja 3 vuotiaat räyhäreetat. Kisaamisen aloitin vuonna 2010 ja välillä ollaan päästy jopa podiumille saakka koirieni kanssa, parhaimpia saavutuksia +50 SM hopea mini luokassa. Tällä hetkellä kisaan mini 2 ja mini 3 luokassa. Kouluttamisen aloitin vuonna 2011. Agilityssä tavoitteni on nauttia koiran kanssa yhdessä tekemisestä ja pitää hauskaa niin reenatessa kuin kisoissakin, mutrussa suin ei saa muuta aikaan kuin pahan mielen itselle ja kamuille. Tuloksilla ei niin ole väliä, vaikka kivahan se on onnistua ja jopa pärjätäkkin joskus. Kouluttajana olen vaativa ja periksiantamaton kuin myös isoääninen.

* Iina Jaakkola

Tutustuin agilityyn 12-vuotiaana parsonrussellinterrieri Nellin kanssa ja varsinaisesti aloitin agilityn tavoitteellisen harrastamisen vuonna 2010 toisen parsonrussellinterrierini Fannin kanssa. Olemme kilpailleet Fannin kanssa agilityssa nyt 4 vuotta ja edenneet sm-kisoihin asti. Aika näyttää mitä tulevaisuudessa vielä keksimme.

Kouluttajana olen tavoitteellinen ja pyrin siihen että jokainen koirakko kehittyy omaa tahtiaan koko ajan eteenpäin. Tärkeää agilityssa on koiran ja ohjaajan yhteisen kommunikaation löytäminen, sillä sitä voi hyödyntää myös arjessa. Ennen kaikkea pyrin siihen, että agilitysta saa mukavan harrastuksen, joka lujittaa parhaimmillaan koiran ja omistajan suhdetta entisestään.

* Petra Körkkö

Olen 29-vuotias koiraharrastaja Oulusta. Koiria minulla on kaksin kappalein, 8-vuotias labradorinnoutaja Justiina ja 4-vuotias australiankelpie Asla. Labbis on jo agilitystä jäänyt eläkkeelle, mutta kelpien kanssa kisaamme tällä hetkellä aktiivisesti. Molempien kanssa on harrastettu useita lajeja, mm. nome, pelastushaku, agility, rallytoko jne, vaikkakin kisaamisen suhteen olemme vielä melko noviiseja. Koulutustaustani on lähtöisin jalkapallon parista, jossa olen valmentanut yli kymmenen vuotta, mistä oli helppo siirtyä valmentamaan agilitya, kun kokemusta karttui myös siltä saralta. Kouluttajana olen vaativa, mutta kannustava. Pidän kouluttamisesta ja harrastamisesta niin paljon, että minuun voi ottaa yhteyttä myös tuntien ulkopuolella, jos vinkkejä kaipaa.

* Paula Soronen

Koiramainen elämäni alkoi, kun sain 10-vuotiaana ensimmäisen koirani, Emmu-beaglen. Emmun kanssa kävimme tottisharkoissa ja näyttelyissä. Varsinaisesti koiraharrastukseni alkoi 1998, kun meille muutti ongelmakoirataustainen BH Agi1 Nuusku-belgi. Nuuskun luonneongelmat rajoittivat harrastamista, mutta pystyimme lopulta jopa kisaamaan agilityssa. Nuuskun saapumisen jälkeen kävin agilityn koulutusohjaajakurssin ja aloin kouluttaa KAS:lla agilityryhmiä. Lajini vaihtui tokoon FI TVA BH Poppanen-belgin myötä. Olen käynyt TOKO-koulutusohjaajakurssin ja minulla on liikkeenohjaajan sekä koetoimitsijan “kortit”.

Nykyiset koirani: FI MVA NO MVA TK1 TK2 Hippa-göötti ja FI TVA HK2 BH Pääsky-belgi. Hippa (synt. 2005) viettää hupsuttelutokojen ja nose workin merkeissä eläkepäiviä. Pääskyn (synt. 2012) kanssa harrastamme kisatavoitteellisesti tokoa, rally-tokoa ja pk-lajeja (haku, jälki).

Koulutan kaikentasoisia TOKO-ryhmiä pentukursseista EVL:aan. Minusta on mukava kouluttaa motivoituneita koirakoita. Motivoituneisuus ei tarkoita sitä, että koirakolla pitäisi olla kisatavoitteita. Tärkeintä on, että innostusta ja sitoutuneisuutta löytyy. Koetan myös ratkoa koirien käytösongelmia – tästä kuuluu kiitos Nuuskulle. 😉

* Kati Weissenfelt

Olen Kati ja olen hurahtanut tokoon ja corgeihin. Kotoa löytyy welsh corgi pembroke vuosimallia 2010 sekä welsh corgi cardiganit vuosimallia 2012 ja 2017.

Aloitin tokon harrastamisen vanhimman koirani ollessa n. puolivuotias, ja homma eteni pentukurssien kautta totaaliseen toko-hurahdukseen. Kokeisiin oli kuitenkin todella korkea kynnys osallistua, ja sinne uskaltauduimmekin vasta 2013 ensimmäisen kerran. Vanhimman kanssa tokoiltiin koulutustunnukset TK1 ja TK2, mutta nykyisin harrastellaan rallya, jossa kisaamme parhaillaan voittajaluokassa. Keskimmäisen kanssa olemme tokoilleet koularit TK1 ja TK2, ja kisaamme tokossa voittajaluokassa.

Tokossa minua kiehtoo jatkuva keskeneräisyys – mikään ei ole ikinä valmista. Joku voisi pitää tuota lohduttomana ajatuksena, mutta minusta siinä piilee tokon suola. Matka on tärkeämpi kuin määränpää.

Olen myös TOKOn liikkeenohjaaja ja kuulun KAS:n tokotoimikuntaan.